Joulukuun alkupuolella olimme kollegani Mats Welinin kanssa kouluttamassa asianajajatutkinnon uudistuneessa oikeudenkäyntiosassa välimiesmenettelystä. Usein välimiesmenettelyn etuna mainitaan ei-julkisuus ja menettelyn nopeus, mutta välimiesmenettelyllä on monia muitakin piirteitä, jotka usein jäävät näiden kahden varjoon. Näkökulmanamme oli erityisesti se, kuinka välimiesmenettely poikkeaa yleisessä tuomioistuimessa (käräjäoikeudet, hoviokeudet ja korkein oikeus) käytävästä prosessista ja millaisissa riidoissa ja tilanteissa välimiesmenettely voi olla toimiva riidanratkaisumenettely. Riidat ja riitelevät osapuolet ovat erilaisia ja näin ollen aina mahdollisimman samanlainen ja tiettyä tiukkaa kaavaa etenevä prosessi ei välttämättä aina palvele osapuolia parhaalla mahdollisella tavalla.
Välimiesmenettely perustuu osapuolten sopimukseen
Välimiesmenettely perustuu sopimiseen toisin kuin menettely yleisessä tuomioistuimessa, joka perustuu tiukasti oikeudenkäymiskaareen. Laki välimiesmenettelystä ohjaa prosessia välimiesoikeudenkäynnissä, mutta kyseessä on yleisellä tasolla liikkuva laki, joka jättää osapuolille paljon varaa sopia prosessin sisällöstä ja menettelystä. Tämä mahdollistaa osapuolille sellaisesta prosessista sopimisen, joka mahdollisimman hyvin palvelee käsillä olevan riidan ratkaisemista. Osapuolet voivat esimerkiksi sopia menettelyn kielestä, välimiesten määrästä ja vaihdettavien kirjelmien lukumäärästä. Usein riidan erityispiirteet huomioiva prosessi on tarkoituksenmukainen sekä kantajan että vastaajan näkökulmasta ja tällöin menettelytavoista sopiminen on usein mahdollista vaikka itse riita-asiasta ja substanssista oltaisiin vastapuolen kanssa hyvinkin eri mieltä.
Toisaalta laajan sopimismahdollisuuden kääntöpuolena on se, että välimiesoikeuden mahdollisuudet määrätä prosessista yksipuolisesti ovat rajallisemmat kuin viran puolesta toimivalla yleisellä tuomioistuimella. Välimiesmenettelyn ei ole katsottu soveltuvan myöskään aivan kaikkien riitojen ratkaisuun, joten välimiesmenettelyn soveltuvuus on rajattu vain yksityisoikeudellisiin riitakysymyksiin, jossa sovinto on sallittu.
Välimiesoikeuden tuomiosta ei voi valittaa
Toisin kuin yleisessä tuomioistuimessa etenevässä prosessissa, välimiesmenettelyssä annetusta tuomioista ei voi valittaa seuraavaan asteeseen, vaan tuomio on kerralla lopullinen. Tuomion purkamiseen on poikkeustilanteissa mahdollisuus, mikäli välimiesten antama tuomio on selvästi Suomen oikeusjärjestyksen vastainen, mutta samanlaista muutoksenhakumahdollisuutta välimiesoikeuden tuomoista ei ole kuin käräjäoikeuden tai hovioikeuden antamasta tuomiosta. Lähtökohtaisesti välimiesmenettely on yksivaiheinen menettely, jossa välimiehet ratkaisevat riitakysymyksen yhdessä menettelyssä lopullisesti.
Välimiesoikeuden tuomio ei ole suoraan täytäntöönpanokelpoinen
Välimiesoikeuden antama välitystuomio ei ole käräjäoikeuden antaman tuomion tapaan suoraan täytäntöönpanokelpoinen, vaan mikäli välitystuomion kanssa on tarpeen edetä ulosottoon, tulee tuomion täytäntöönpanokelpoisuus vahvistaa käräjäoikeudessa. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että välitystuomio on oikeusjärjestyksen periaatteiden mukainen ennen kuin se etenee täytäntöönpanoon. Tässä vaiheessa ei myöskään muutoksenhakuun verrattavalla tavalla ryhdytä enää avaamaan riitakysymystä uudelleen. Usein osapuolet ovat valmiita noudattamaan annettua välitystuomiota vapaaehtoisesti ja täytäntöönpanoa ei silloin asiassa tarvita.
Todistajien ja asiantuntijoiden kuuleminen välimiesoikeudessa
Myös välimiesoikeudessa voidaan kutsua todistajia ja asiantuntijoita välimiesoikeuden kuultaviksi samaan tapaan kuin yleisessä tuomioistuimessa kuullaan todistajia ja asiantuntijoita, mutta kuuleminen poikkeaa jonkin verran menettelystä yleisessä tuomioistuimessa. Todistajat ja asiantuntijat eivät välimiesoikeudessa anna vakuutusta, mutta totuudessa tulee pysyä. Etenkin kansainvälisissä välimiesmenettelyissä käytössä ovat myös kirjalliset todistajanlausunnot, joita käytetään toisinaan myös kotimaisissa menettelyissä, ja jotka ovat nykyään rajoitetusti mahdollisia myös yleisissä tuomioistuimissa. Kirjallista todistajanlausuntoa käytettäessä todistajan kertomus jätetään välimiesoikeudelle kirjallisesti ja tämän lisäksi todistajaa voidaan kuulla myös suullisesti istunnossa, erityisesti vastakuulustelutarkoituksessa todistajan kertomuksen todenperäisyyden varmistamiseksi. Samoin voidaan toimia myös asiantuntijoiden kanssa.
Kaikkiaan välimiesmenettelyssä on monia yhtymäkohtia yleisissä tuomioistuimissa käytävään menettelyyn. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että niin periaatteessa kuin käytännössäkin kyse on silti itsenäisestä riitojen ratkaisumenetelmästä, jossa ongelmatilanteissa ei suoraan voida hakea tulkinta-apua oikeudenkäymiskaaresta. Välimiesmenettely antaa osapuolille yleisiä tuomioistuimia vapaammat kädet sopia siitä, kuinka käsillä oleva riita käsitellään ja parhaimmillaan tämä johtaa nopeaan, tehokkaaseen ja täsmälliseen kustannuksia säästävään prosessiin.Tähän lopputulokseen pääsemistä voi edesauttaa jo sopimusta neuvoteltaessa, ennen riitaisuuksien syntymistä, huomioimalla kokonaisuuden erityispiirteet jo välityslauseketta kirjoitettaessa.
Karoliina Konttinen
Senior Associate